Puheenvuoroni valtuuston kokouksessa:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat, viranhaltijat ja kuuntelijat Vantaa-kanavalla.
Me Vihreät iloitsemme, että kaupungin kasvu on uudessa yleiskaavassa onnistuttu sovittamaan yhteen luonnon ja viherympäristön säilyttämisen kanssa. Voin myös täydestä sydämestäni itse kiittää yleiskaavatoimikunnan jäseniä ja yleiskaavan parissa suuren duunin tehneitä viranhaltijoita hyvästä yhteistyöstä ja venymisestä tällä pitkällä matkalla.
Nostan esiin kolme kohtaa: asumisen, luonnon ja osallistamisen.
Vantaa kasvaa 3000-4000 asukkaalla vuosittain. He tarvitsevat asuntoja. Samalla vantaalaiset haluavat myös säilyttää lähimetsänsä ja -puistonsa. Kun rakentamista tiivistetään hyvien kulkuyhteyksien, rautatien ja tulevan ratikkareitin varteen, tehdään joukkoliikennettä hyödyntävä ja hiilineutraaliustavoitetta tukeva, mutta myös luontoa ja viherympäristöä ymmärtävä ratkaisu.
Joukkoliikenneperheen uusi jäsen Vantaan ratikka, josta oletettavasti lähiaikoina tullaan vielä paljon keskustelemaan, on oleellisen tärkeä osa uutta yleiskaavaa ja uutta Vantaata kiinteistökehityksen, ja reittinsä varren asuinalueiden vetovoimaisuuden ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien kannalta. Hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä ehkäistään myös segregaatiota.
Urbaanit, tiiviimmät ja myös korkeamman rakentamisen kaupunginosat täytyy kuitenkin toteuttaa taitavasti ja laadukkaasti. Kaikki tiivis ja tehokas ei tuo viihtyisää kaupunkia, eivätkä kaikki radanvarren asuinalueetkaan voi täyttyä samanlaisella rakentamisella. Alueiden ominaispiirteet ja historia, myös Hiekkaharjun jo mainitut VR-talot on luonnollisesti aina myös huomioitava. Ja ne vanhat keskustat on saatava kuntoon!
Vantaan pientaloasukkaiden varmasti kaikille kuulunut huoli on erittäin tärkeä, ja kertoo seuraavien valtuustokausien päättäjille ja kaupungin viranhaltijoille myös oleellisen viestin muistettavaksi. Koska uusi yleiskaava on tietoisesti aiempaa kaavaa yleispiirteisempi ja isolla pensselillä vedetty, koska sen halutaan olevan pätevä pitkälle tulevaisuuteen, on asemakaavoituksen kanssa oltava erittäin tarkkana, ja osattava tehdä hyviä päätöksiä. Tarkoitus ei varmasti ole aloittaa pientaloalueiden tuhoamista. Tarvitsemmehan myös viihtyisää ja harvempaa kaupunkia vehreine omakotitaloidylleineen! Tähän pyrki myös yleiskaavatoimikunta lisätessään kaavaan olevia pientaloalueita suojaavan lauseen.
Hienoa uudessa yleiskaavassa on vihreyden säilyttäminen ja monet uudet suojelualueet ja aluevaraukset, joista me Vihreät voimme ottaa monia sulkia hattuihimme. Uusia luonnonsuojelualueita tulee yli 800 hehtaaria ja kaikkiaan uudessa kaavassa on sl-alueita 2240 hehtaaria. Uusia luonnonsuojelualueita saadaan mm. arvokkaita sammalia turvaava ja paikallisille asukkaille tärkeä Vierumäen korpi Korsoon; Tyttömäen, Lamminsuon, Linnaisten ja Sotilaskorven metsät sekä Raappavuoret Länsi-Vantaalle; Lillån-Solbacka Kiilaan sekä Bosbackan metsä Sotunkiin. Ihan kaikkea emme kuitenkaan saaneet kaavaan läpi, ja mm. Petasta nakerretaan jo. Saimme myös jokivarren virkistysaluetta laajennettua ja pidettyä puroluonnon merkitystä esillä.
Yleiskaavaan on nyt koottu myös viheralueita yhdistävät ekologiset käytävät eli luontokaistaleet, joista voi iloita sekä satakieli, rusakko että ihminen. Nämä ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvin tärkeitä, ja kaavaan on kirjattu ohjeeksi, että ekologinen yhteys kuuluu säilyä mahdollisimman leveänä ja luonnon olosuhteiltaan monipuolisena. Tämä laitetaan kaikille myös muistiin! Ei sitten kutisteta sitä käytävää liian kapeaksi.
Lähiluonnosta huolehtivan Vantaan on turvattava isompien metsien ja suojelualueiden lisäksi lähiluonto tiivistyvässäkin kaupunkirakenteessa. Monia hämmentää yleiskaavan rajausten yleispiirteisyys tässäkin kohtaa; asuinalueiden keskellä olevia viheralueita ei pääsääntöisesti ole merkitty kaavaan erikseen.
Ja tässä piilee pientaloalueiden muuttumisen kanssa rinnakkainen ja ehkä sitäkin nopeammin realisoituva uhka, mikä on omiaan rapauttamaan kaupunkilaisten uskoa viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin. Sanomme, että ei hätää, se teidän lähipuisto lehtokerttuineen säästyy, vaikka onkin A-aluemerkinnän alla, mutta silti siihen kohta aletaan rakentaa?
Ja sitten vielä tähän liittyen loppukaneettini osallistamisesta:
Toivon ja odotan, että yleiskaavan hyväksymisen jälkeen asukkaiden osallistamisen toimintamalleja parannetaan niin, että kuuleminen ja vaikutusmahdolisuudet olisivat kaikkialla ja kaikille osapuolille systemaattisia, selkeitä ja vaikutusmahdollisuudet tosia. Tämä on tärkeää etenkin nyt tiivistyvässä kaupungissa. Tiedän, että kaupunkisuunnittelu on tässä jo tehnyt hyvää työtä, oikeasti kiitos heille, ja parantanut prosesseja, mutta työ ei selvästikään ole vielä valmis.
Kyse ei nyt ole enää niinkään vain yleiskaavaan liittyvästä osallistamisesta. Siinä yleiskaavatiimi Mari Siivola etunenässä on tehnyt taitavaa ja innovatiivista työtä etenkin vaikeassa koronavaiheessa, kun ihmisten kohtaminen livenä oli mahdotonta.
Nyt hieman kriittistä pohdiskelua: Osallistaminen ja asukkaiden osallistuminen tietenkin lisää työtä, tuo eriäviä mielipiteitä ja lisää ratkaistavia asioita, mutta tämän hetken malli on kuntalaisnäkemysten mukaan pahimmillaan turhauttavaa.
Suora lainaus: ”Infotilaisuudessa näennäisesti kuunnellaan ja sen jälkeen mennään alkuperäisellä esityksellä. Toki aina on myös perusteettomia ”huuteluja”, mutta myös perustellut ja asialliset huomiot ja vaihtoehtoiset ratkaisut tuntuvat usein asukkaiden mielestä menevän samaan ö-mappiin.” Näin kaupungin ja kaavoittajan toiminta voi näyttäytyä jopa asukkaita halveksuvana ja rapauttaa luottamuksen kaupungin haluun ja kykyyn palvella asukkaita. Tarvitaan ja halutaan konkreettisia tekoja ja vastauksia.
Osallistamisen käytänteet täytyy nyt saada kirjattua systemaattisesti noudatettavaksi ja konkretiaa sisältäväksi toimintamalliksi, jonka kaikki osapuolet tietävät. Tällä hetkellä etenkin monen alueen pientaloasukkailla on turhautunut olo ja tulevaisuus näyttää jopa uhkaavalta, vaikka siihen ei olisikaan syytä.
Tähän tarvitaan tietoisesti lisää resursseja myös kaupungin puolelta, koska meitä kaikkia on vain yksi kappale ja tunteja vuorokaudessa kaupungin viranhaltijoilla työntekijöilläkin vain 24. Siitäkin on hyvä nukkua muutama.
Lopuksi palaan vielä alun kiitoksiin:
Arvoisa puheenjohtaja, Meidän on nyt osattava päättää, kehitämmekö pääkaupunkiseutua vai pikkukuntaa.
Uusi yleiskaava on kaikkine tarkkaan huomioitavine kohtineenkin erittäin hyvä pääkaupunkiseudun yleiskaava, joka antaa mahdollisuuden kehittää kaupunkia kestävällä tavalla. Tästä on hyvä jatkaa kaupunkisuunnittelua eteenpäin. Kiitoksia itseni ja vihreän ryhmän puolesta!