(Blogi julkaistu Työtehoseuran TEHO-lehdessä 4/2019 Kestävää kehitystä -blogisarjassa)
Osallistuin lokakuussa 2019 kansainväliseen ISWA2019-kongressiin, aiheena jäte- ja kierrätysalan näkymät.
Terveisiä lyhyesti: maailma on hukkumassa jätteisiin. Vuosittain tuotamme 1,9 miljoonaa tonnia jätettä, josta 30% jää täysin keräämättä. Kerätystä jätteestä 19% kierrätetään tai uusiokäytetään, 11% menee energiantuotantoon ja loput, 70% kaatopaikoille, maantäyttöön yms. Jos jätteen määrän kasvu jatkuu nykyisenkaltaisena, eikä kierrätysastetta saada nostettua jyrkästi, on tulevaisuudessa kauhistelun aiheena paljon muutakin kuin rantojen muovijätelautat.
Jätejakeista nousivat tapahtumassa vahvasti esille muovi-, ruoka- ja tekstiilijäte. Oletteko tienneet, että maailmassa tuotetaan 20 000 muovipulloa sekunnissa? Ja että kolmasosa tuotetusta ruuasta ja yli 70 % valmistetuista vaatteista päätyy jätteeksi ja kaatopaikalle? Kaikki on jätettä, mitä ei käytetä. Vuoteen 2030 mennessä olemme siirtäneet jätteeksi esimerkiksi 3,5 miljoonaa drone-kopteria, mikä nyt tuntuu melkein hassulta.
Suomessa tilanne on osittain valoisampi. Meillä on hyvä kierrätysjärjestelmä, ja uusia innovaatioita kehitetään kovalla vauhdilla, osittain tiukentuvien määräysten edessä. Jätteen energiakäyttö lisääntyy ja kaatopaikkojen tarve vähenee. Toisaalta olemme rikas maa, joka tuottaa liikaa jätettä: henkeä kohti noin 500 kg/vuosi. Vertailun vuoksi: USA tuottaa 730, Ruotsi 460, Viro 290 ja Nepal 110 kg jätettä vuodessa per henki.
Esimerkkinä uusista määräyksistä on tekstiilijätteen erilliskeräys, joka tulee pakolliseksi EU:ssa 2025. Tekstiilijäte saattaa sopia esimerkiksi kierrätysmuovin kanssa yhdistäen käyttökelpoiseksi komposiittimateraaliksi.
Mitä jäi kongressista käteen? Suurin uhka planeetallemme on usko siihen, että joku muu hoitaa sen pelastamisen, todettiin jo avauspuheenvuorossa. Kaiken musertavan tilastotiedon rinnalla oli kuitenkin hieno kuulla innovaatioista ja kunnianhimoisista tavoitteista. Tekstiili- ja muovikierrätystä kehitetään ympäri maailmaa. Suomikin on edelläkävijä etenkin jätteen kierrätyksessä. Kiinassa on pilottikaupunkeja, jotka lupaavat olla täysin jätteettömiä muutaman vuoden sisään. Muovijätelautat ensimmäisenä löytänyt tutkijakin oli toiveikas ja korosti sitä, että ehdimme vielä, mutta kaikesta kierrätyksestä täytyy tehdä hauskaa ja mielenkiintoista.