Tänään 22.5. vietetään luonnon monimuotoisuuden päivää. Olemme kuitenkin tilanteessa, missä luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen lisäksi vaarassa ovat monet luonnon tarjoamat palvelut, kuten ravinto, vesi tai lääkkeiden ja bioteknologian raaka-aineet. Maailman talousfoorumin arvion mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvainen luonnosta. Emme siis selviä ilman monimuotoista ja rikasta luontoa.
Entä sitten se ilmastonmuutos?
Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen eli luontokato ovat kurja kaksikko. Kumpikin kasvattaa toistaan. Ilmastonmuutoksen merkitys lajikadon aiheuttajana on kasvamassa, mutta lämpenemisen rajoittaminen auttaisi olennaisesti vähentämään tuhoja luonnolle.
Kansainvälisen resurssipaneelin mukaan 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden katoamisesta aiheutuu nykyisen talousjärjestelmän tavoista ottaa käyttöön ja käsitellä raaka-aineita, polttoaineita ja ruokaa. YK on määritellyt viisi aluetta, joilla toimimalla luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus jopa nostaa nousuun vuoteen 2030 mennessä.
- Kestävä tavaroiden ja ruoan tuotanto
- Kulutuksen hillitseminen ja jätteen vähentäminen
- Toimet saastumisen lopettamiseksi, vieraslajien leviämisen estämiseksi ja kantojen riistokäyttö
- Ilmastonmuutoksen hillintä
- Ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Mitä tämä tarkoittaa Vantaalla? Jokainen näistä kohdista on otettava haltuun ja pian.
Vantaalla ei luontokatoon ole varmasti suhtauduttu tarpeeksi vakavasti.
Kuinka voisikaan, kun osa tämänkin hetken valtuutetuista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoskin on vain pieni ongelma? Tai että kun lahokaviosammalta on monessa paikassa, niin luontokin muka jaksaa ihan hyvin? Sitten kun Vantaan viimeinenkin varpunen (ovat vähenemässä!) lakkaa tirskuttamasta ja siilit katoavat, ollaan jo liian pitkällä, koska samanaikaisesti mm. hyönteiset vähenevät maailmanlaajuisesti ja kasvien pölyttäminen vaarantuu radikaalisti.
Meillä on onneksi Resurssiviisauden tiekartta (https://www.vantaa.fi/resurssiviisasvantaa), missä on listattu lukuisia toimia, joista suuri osa torjuu ainakin välillisesti myös luontokatoa. Tiekartan maalina on hiilineutraali Vantaa 2030.
Voimme myös edelleen olla ylpeitä säilyneistä metsistämme. Mutta siihen ei voi tuudittautua: metsien määrä on Vantaalla enää 30%, kun esimerkiksi Espoossa on 60%. Voimme myös olla tyytyväisiä, että olemme, me Vihreät etunenässä ja suuressa roolissa, onnistuneet säilyttämään pääkaupunkiseudun viherkehän ja saaneet mukaan yleiskaavaan paljon uusia luonnonsuojelualuevarauksia.
Näiden eteen lupaan taistella, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi:
- Luonnon monimuotoisuuden suojaamiseen tarvitaan kunnollinen ohjelma! Yhtenä osana sitä otetaan käyttöön biodiversiteettikerroin. Vantaa on jo ottanut käyttöön viherkertoimen, joka määrittelee tietyn määrän vihreää per rakennettu alue. Tarvitsemme samankaltaisen mallin luonnon monimuotoisuudelle!
- Tarvitsemme lisää rahaa ja tekijöitä kaavoitusta ja rakentamista ennen tehtäviin luontokartoituksiin. Ne ovat tällä hetkellä usein puutteellisia tai vanhentuneita.
- Kasvavassa ja tiivistyvässä kaupungissa on uuden suurpiirteisen yleiskaavan kanssa osattava olla tarkkana ja säilytettävä sekä ekologiset käytävät että erilaiset viheralueet, metsät, purot. Rakentaminen pirstoo kasvavassa kaupungissa väistämättä luontoalueita. Samalla pirstaloituvat lajien populaatiot. Erilleen jäävien ryhmien perimä kaventuu, jolloin jokainen eristynyt populaatio on jatkossa heikommilla ja vaarassa. Tärkeimpiä luonnon monimuotoisuuden kannalta ovat mahdollisimman suuret ja ehjät alueet. Yksittäisillä viherplänteilläkin viihtyvät kuitenkin monenlaiset ”ötökät ja puskat”, ja niidenkään merkitystä ei kannata väheksyä.
- Lisää hallittua hoitamattomuutta! Jo vuosia sitten Vantaa on vähentänyt nurmialueidensa leikkaamista ja antanut niityttyä.
- Resurssiviisauden tiekartta päivitetään, ja sitä on seurattava. Osana sitä kaupunki voisi nyt vielä muun muassa vähentää tarjoamansa ruuan hiilijalanjälkeä, ja kehittää kilpailutuksia niin, että hiilineutraalius on oikeasti kilpailuvaltti. Näillä konkreettisilla teoilla torjutaan sekä ilmastonmuutosta että luontokatoa. Koronan vaikutuksia ja taloudellisia haasteita taklataan juuri niin, monipuolisilla, innovatiivisilla ilmastotoimilla.
Lopuksi vielä suuri kiitos teille liito-orava, lahokaviosammal, viitasammakko ja halavasepikkä! Te olette olleet luonnonsuojelun symboleita ja pystyneet samalla vaikuttamaan luontoalueiden säilymiseen.
Lisää tietoa Vantaan luonnosta:
Lähteenä myös Sitra, mm:
https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/